Kevätnäyttely "Tekoälyttömät teokset" Galleria Kivipankissa
Vuoden 2026 kevätnäyttelyn teemaksi valikoitui taiteen ja tekoälyn monimutkainen suhde. Seuramme näyttelytöissä ei liene koskaan ole käytetty tekoälyä apuna eikä sitä nytkään sovi käyttää. Mutta teeman kautta voi pohtia, miten ihmisen taiteen tekemisen prosessi eroaa tekoälyn algoritmista, ja miksi aito oikean ihmisen omin käsin tekemä taide on arvokkaampaa.
Esittävää taidetta tehdessä monilla on referenssikuva mallina, jotkut osaavat piirtää tai maalata ulkomuistista hyvinkin tarkasti. Tekoäly nojaa vain siihen aineistoon, jolla se on koulutettu. Tekoälyjä on olemassa paljon erilaisia ja eri versioita, jokainen suoriutuu omalla tavallaan annetuista tehtävistä. Monet tekoälyllä luodut kuvat ovat todella surkeita, joitakin taas on vaikea erottaa aidoista kuvista tai videoista. Tekoälyn tuotokset ovat ikään kuin tilastollisen laskennan tuloksia ja ne vastaavat haluttua tulosta vain silloin kun aineisto on tarpeeksi laaja ja tekoälyn käyttäjä on antanut tarpeeksi selkeät käskyt.
Tässä on useita yhtymäkohtia ihmisen tapaan tehdä kuvataidetta. Muisti on käytännössä sama asia kuin tekoälylle annettu aineisto. Jos ei ole koskaan nähnyt koiraa, ei osaisi sellaista piirtääkään. Ulkomuistista piirtäminen on usein hapuilevaa, koska muistikuva on jatkuvasti muuttuva aivojen tuotos, joka ei suoraan vastaa todellisuutta vaan on pelkkä representaatio. Ihminen yrittää keskittymällä luoda mahdollisimman samankaltaisen kuvan muistista paperille, mutta vain harvat poikkeusyksilöt pystyvät toistamaan todellisuutta siten kuin ovat sen nähneet alunperin. Ihmisen tuotos on aina henkilökohtainen tulkinta ja siksi ainutlaatuinen.
Kuvataiteen tekeminen voi olla myös intuitiivinen prosessi, jossa ei vielä alussa tarkalleen tiedä, miltä lopputuloksen pitäisi näyttää. Tekoälymallikin luo kuvia vain muutaman käskyn perusteella, esimerkiksi luo kuva jossa on talo meren rannalla ilta-auringossa. Tällaiselta pohjalta voi generoida loputtoman määrän erilaisia maisemia. Ihminen päättää, minkä niistä hyväksyy, vai tarkentaako speksejä. Piirtäessä tai maalatessa ihminen selaa mielessään eri vaihtoehtoja. Missä määrin ja mitkä tunteet vaikuttavat prosessiin, sitä on vaikea tai mahdoton sanoa. Tekoälyllä ei ole tunteita, se vain valitsee todennäköisimmän vaihtoehdon.
Ihminen oppii virheistä. Kuvia luova tekoäly oppii lähinnä vain ihmisen ohjauksessa, kun huonot versiot hylätään. Kuvataiteen tekeminen on herkkää ja vaativaa, täytyy keskittyä, opetella käyttämään välineitä, opiskella teoriaa kuten mittasuhteita, perspektiiviä tai värioppiä. Mestaruuteen pääsee vain tuhansien työtuntien ja virheiden kautta. Lopputuloksen, sen täydellisen taidekuvan, voi tehdä tekoälyn avulla muutamalla käskyllä, mutta silloin ei ole todella ymmärtänyt kuvan sisältöä tai tarkoitusta.